Takaakiertoa muistuteltiin mieleen, hyvin sujui alkuun kun lähetin vaan paikaltaan, molemmin puolin (pitää itse vaan muistaa sitä 'väärääkin' puolta harjoittaa ettei aina vaan tokopuolta), mutta katsos keppanaa kun otettiin U-putki mukaan alkuun niin johan tuli hetkellinen stoppi, siihenkin sain selityksen pian, onneksi on kouluttaja ja sen silmät, käskin Köstin kiertää en_mitään, seisoin sillä tavoin siivekkeen edessä ettei koiran näkövinkkelistä ollut sinänsä mitään kierrettävää, kun muutin asentoa enemmänkin riman eteen niin johan kierrettiin taas kummasti.

Rengasta muisteltiin toisella harjoituskerralla, voisi sanoa että yksi lempiesteistä, otin omatoimisesti pian siihen mukaan takaakierron hyppyesteellä ja siitä suoraa linjaa renkaalle, valssasin väliin. Molemmin puolin säntäys vaan, rengas oli kuin palkka takaakierron jälkeen. Tässä kun jäätiin pohtimaan kouluttajan kanssa erinäisiä asioita (mitä aiemmat harrastuskoirat on tehneet etc.), Kösti hyppäsi sen takanaolevan hypyn, siitä seuraavan hypyn ja ampaisi vielä läpi pitkän putkenkin, sitten tuli kyselemään että mitäs nyt, mitäs nyt, saisiko namin, eikö.. ja sama uudestaan.

Kolmannella kerralla neljän esteen sarja. U-putki, valssilla hyppy, muutaman askelluksen päässä 180' hyppy ja rengas. Vauhti oli mieletön ja ah, lopussa oleva rengas oli taas niin mieletön palkka, tosin, kyllä nakkikin maistui.

Omatoimisesti otettiin takaakiertoa, putkea, näiden yhdistelmää ja keppejä (puolikkaat), sekin meni kuin olisi useinkin tehty, hakee hienosti oikeaa väliä, pujottelee käsiavulla nopsaan perässä. Ihan mieletöntä kun on noin palavasti syttyvä koira, tekee täysillä, tekee innolla. Omatoimitreeninä vielä agin ulkopuolelta istumista ja maahanmenoa, seuraamisen paikkakin on loksahtanut, imussa tulee vierellä, sitä vaan enempi vahvistamaan.

Kahdeksasta junnunartusta Kösti oli toinen arvosanalla EH. Yhdellekään ei jaettu ERIä ja puolet sai EH'n, joukossa oli myös Tyydyttävä. Tuomarina Hans Lehtinen. Arvostelun lisään myöhemmin.

Heidi esitti, Kösti oli taas liiaksi mun perään, mutta hienosti malttoi silti esiintyä, vähän otti häiriötä yhdessä vaiheessa kehän laidalta ja haukahti että olkaas hiljaa, minä esiinnyn. Se hännänheilutus kehässä on vaan niin <3 , koko ajan.

Samaisessa näyttelyssä kasvatti Sinna käyttöluokassa ERI3 (P, arvostelu?), kämppiksensä oli valioissa ensimmäinen ja voitti vieläpä nartut ollen VSP.

Treeneissä meitä oli vain kolme ja saatiin reilusti treeniaikaa. Kösti meni kuin unelma, neiti niin nauttii agiliitämisestä; omaksuu uusia asioita, esteitä ja kuvioita kuin tuosta vaan, kuin olisi aina agilitya harrastanutkin. Harjoiteltiin muutamaa asiaa; ihan vaan mutkassa (90 astetta) hyppyä, kahden ja kolmen esteen sarjana; 180 asteen hyppyjä, näitäkin aluksi kaksi, lopulta lisättiin noin 90 asteen kulmassa oleva hyppy alkuun/loppuun. Takaakiertoa harjoiteltiin ihan uutena, tämä onkin sellainen, jonka haluan opettaa kunnolla, Sannin kanssa kun tässä nimenomaan tuli hidastamista, en luottanut koiraan eikä koira sitten oikein uskaltanut tehdä ja varsinkin myöhemmässä kisavaiheessa takaakiertojakin tulee. 'Kierrä' on siihen käskysanana.

Kotiläksyä. Puunkiertoa, molemmin puolin. Lisäksi mulle raksutettavaa, ohjaan isoa koiraa, ei ole mitään syytä kulkea kumarassa, selkä suoraksi! Toisekseen, hyppyesteiden, putkien, yms, kulkeminen on itsessään Köstille palkitsevaa, ei ole syytä höpöttää koko ajan 'hyppy hyvä, hyppy hyvä, putkeen putkeen hyvä hyvä hyvä..', ei tuota ole huomannut, sen huomaa, kun sen jätti pois. Onpa hiljaista. Ja Köstillä nousi vauhti rutkasti kun saa keskittyä eikä tarvitse katsella mitä mami höpäjää.

Kouluttaja vaihtui, tykkään kovasti tästä uudesta (aiemmin apukouluttajana olleesta), mukavasti potkii eteenpäin ja tsemppaa!

Kösti oli alkuun melko pihalla ja säikkyi jonkin verran, ääniä enimmäkseen. Ensimmäinen meidän vuoro meni riman alle, valssia yritettiin, välipalkan avulla saatiin sujumaan mutta sitten ei enää maltettu jäädä istumaan, lopuksi ei edes enää istuttu ja vaan tuijoteltiin radasta sivuun. Puhalsin jutun poikki nja mentiin haukkaamaan itseluottamusta lisää lihapullien ja mielettömien kehujen säestyksellä, aina kun jossain haukkui koira, rämisi häkki tai muuta vastaavaa niin lihapullia & temppuja niin meni höpsötykset ohi.

Toisella treenivuorolla helpotettiin ja tehtiin pitkää suoraa putkea, sen päälle vinossa (ei kuitenkaan 90 astetta) kulmassa hyppy. Kivaa oli ja vauhti melkoinen. Teoriassa tsekattiin kontakteja, sitä harjoitellaan hiljalleen kotioloissa.

Odottaessa taas säikyttiin jotain käsittämätöntä, ja se selvitettiin; metallihäkki. Jos joku kulki siitä ohi ja häkki rämähti (oli melkoisen vanha harmaa rämisevä hökötys) tai Köstin oli oltava lähellä kosketusetäisyydellä niin ei ollut kivaa. Vähän tutkittiin lihapullien kanssa sitä mutta yli ei päästy. Messarissa joulukuun alussa rämisevät kaivonkannet aiheutti samaa reaktiota, liekö takiaisia menneisyydestä. Lupasin että sellaisen kanssa ei tarvitse mun läsnäollessa olla enää tekemisissä. Omana harjoitteluna istumista, maahanmenoa, niijaamista ja kontaktin lähtöä (etutassut kontaktilla), kentällä yhden hypyn kiertoa hyppy+kierto ja kierto+hyppyä vaihdellen. Kolmannessa treenissä hyppy, putki, hyppy, muutamalla toistolla, alkoi kakara väsymään ja lopetettiin kun intoa vielä oli.

Esta 7kk, pek1 kp pnp2, tuomari Eeva Anttinen

"Feminiininen, mittasuhteiltaan oikea. Oikealinjainen ja -ilmeinen pää. Sopiva kaula. Niukasti kulmautunut. Riittävä luusto. Hyvät käpälät. Oikeamuotoinen riittävän pitkä rintakehä. Oikea hännänasento. Vapaat liikkeet. Oikealaatuinen tuuhea karvapeite. Seistessä selkäosa painunut."

Simba, pek2 kp pup2

Otto, pek3

Kovu, pek4

Pentujen kanssa pääsin agilityyn, Köstin kanssa siellä varsinaisesti ollaan, kerran Esta tuurasi. Ryhmässä (yhteensä neljä) kaikki ovat lähes vasta-alkajia, mutta vanhempia (kolmivuotiaita), mutta suht samoilla mennään, en vaan anna nostaa hyppyrimoja ollenkaan (alimmalla kuitenkin) ja kontaktiesteiden kanssa odotan.

Tänään Köstin kanssa tehtiin kolmen esteen sarjaa: hyppy, kaariputki, hyppy. Koko ajan sisäpuolelta ohjaten. Kösti lähtee innokkaasti (toimhuom, tulee kiinnittää erityistä tarkkuutta ettei varasta lähdössä) ja irtoaa putkeen kauempaakin, mutta putken jälkeisellä esteellä hakeutui aluksi turhan nopeasti mun luokse kysymään seuraavaa siirtoa. Valssilla meni hyvin mutta sillä ei ollut tarkoitus mennä, joten kouluttaja-avuilla saatiin hyppy onnistumaan. Upea vauhti ja into tehdä, niinkin innokas että meinaa pilli päätyä nenään (ugh..) lisäksi harjoiteltiin uutena rengasta, tykkäsi todenteolla räiskiä menemään, huolellisesti ettei opi väleistä loikkimaan.

Ensimmäisellä kerralla putkia ja yhtä hyppyä. Koulutuksissa käytetään aina palkkaa joka tulee alustan kautta, sitä sai myös harjoitella, kätevä tapa mutta meille uusi.

Estan kanssa toisella kerralla putkea, ensin suoraa pitkää, melkein heti kaarevaa ja jopa s-putkea, muodolla ei väliä, putki kuin putki ja suih vaan. Sokeastakin kulmasta sisään ja rynnistys alustalle. Helppoa kun on ahne(ita) koira. Estan kanssa taisi olla suoralla linjalla putki + hyppy, onnistui hyvin.

Helppo sitä onnistumisia on kirjata ja hehkuttaa mutta parantamista/harjoitusta vaatii Köstillä paikallaan pysyminen, neiti kun ei vaan malttaisi aina tarpeeksi kauan (vaadin jo aika pitkiä aikoja, otan askeleita ja palkkaan, eiköhän se siitä, huomaan vaan käyttäväni samoja tekniikoita kuin Sannin kanssa). Estan kanssa maltti ja hiljaisuus, aaaargh, nyt mulla on tolleri joka todella on äänekäs! Sanni oli niin hiljainen odottaessa, työskennellessään, mutta Esta kiljuu ja huutaa kuin päätä vietäisiin, "Mä haluun myyyyyös!!", luotan, toivon ja uskon että kyllä se siitä vielä.

Esta - Ollaan harjoiteltu noutoa, pallolla lähinnä, vähän kepilläkin. Ei ole pentudamia, ottaa kyllä aikuisdamiakin suuhunsa mutta asettelu vie sen verta aikaa että syö noutoa, ei sotke sellaista vielä kuvioon mukaan. Hyvin noutaa; hakee ja tuo, innolla. Tottakai välillä kunniakierrosta mutta pääsääntöisesti saan heitetyn luokseni, rapsutusetäisyydelle.

Annoin Estalle tänään vessapaperirullan mihin oli piilotettuna namia, kovasti teki hommia, ensin kantoi rullaa mulle että avaisitko ja antaisitko, mutta alkoi sitten työstämään itsenäisesti ja saikin kaiken ulos, lopulta rulla päätyi tuhannen päreiksi. Alman tuomarikollegiossa kevythäkissä Esta sai lehtisen minkä sivujen väliin piilottelin namuja ja taittelin vielä sivutkin. Tykkää harjoittaa päätään.

Latzi (= Kyösti) ja Ilona - Ovat lopettaneet vihdoin juoksunsa, Ilonalla saattaa vielä lopputuhruja olla mutta ei enää vuotoja ollenkaan.

Oltiin kaksi yötä putkeen tontilla, hyvin menee koko lauma siellä mukana.

Latzi - Selkeästi nyt juoksut sekoittaa raasun päätä liiaksi ja tehtiin vaan treeniä mistä naksahti helpommin ja sai palkata, hyvin kyllä tarjoaa ainakin sitä steppausta, en usko että niinkään hahmottaa -vielä- mitä haen takaa, vahingon kautta lähinnä onnistuminen. Mutta hautumaan, sitten kun on taas aivot kunnolla messissä juoksemisten jälkeen saadaan paremmin treenattua.

Esta - Näpsäyttää jo melkoisen hyvin alustaa tassullaan, vaadin edelleen vain yhtä, kunhan etutassu osuu. Tuli vaan huomattua kun pidän alustaa edessäni istuessani sohvalla, Esta hakeutuu enemmän siihen läheisyyteen (mikä oikeastaan oli tarkoituskin alkuun) ja samalla napsauttaa tassulla maassa olevaa pientä pahvinpalaa, Sannille aikanaan opetin kosketuksen kepillä. Esta helposti saattaa tarjota istumista ja tassu koskee pahvia *naks*, tai hypähtää ilmaan ja laskeutuessaan koskettaa pahvia *naks*, sitä vaan tietenkin miettii kuinka kauan tämmöinenkin on ok, mutta hei, aloitettiin vasta eilen, tehdään vaan riemunkeltaista paffia tutuksi.

Pisama - Tuijotti mua hölmönä pitkän tovin, lopulta poistui takavasemmalle ja heitti lonkalleen lepäämään. Aloittakaamme tämän neidin kanssa siis jostain helpommasta ja ainakin jostain, missä ei itse tarvitse aktiivisesti tarjota. Ilonan jätin väliin.

Iltapäivällä kokeilin vielä Estan kanssa ja muutin aavistuksen levyn paikkaa, Esta satunnaisesti haki myös sivuun mutta enemmän otti askeleita eteen-taakse tyylillä kokeillen, mistä naksahtaa ja napsu lentää. Aktiivisesti kuitenkin tarjoaa ja on kiinnostunut, häntäänsä paljon heiluttelee samalla.

-----

Temputusta pyörimisen osalta jälleen

Esta - Pyörähtää nopeasti, jopa ilman namiohjausta, nostan kyllä namin Estasta yläviistoon ja teen aloitusnykäyksen, lopun hoitaa pentu itse. Välillä oikein ponkaisee vauhtia ja pyörähtää piruetilla.

Pisama - Pyörähtää jo hitaasti namia seuraten, suostuu siis kiertämään itsensä ympäri mikä on jo saavutus kun vrt eiliseen. Pisaman juoksuista ei ole kauaa, muutama viikko, veikkaan senkin vaikuttavan tekemisen haluun, ei tuo sentään näin laiska vätys ole, vaikka vähän hitaalla toisinaan käykin.

Latzi - Namia seuraten suorittaa tempun hienosti, kaipaa kuitenkin edelleen tukea, ei lähde kiertämään jos en opasta tarpeeksi. Isoksi koiraksi tekee tempun kummiskin suht nopsaan, ei siinä kauaa mene kun vetää itsensä aivan sykeröksi.

Ilona - Tuttu huttu, tykkää, pyöriipyörii.

-----

Varsinainen kohokohta, sain viimein -meinasin kirjoitttaa vedettyä..- käveltyä jäljet pennuille, jätin koirat hiekkakuopan reunalla autoon odottamaan niin että näkivät, kun kaivoin namit laukusta ja tein tienpätkän molemmin puolin varmaan jotain 15m pitkän jäljen minkä askelsin kokonaisuudessaan (kenkää toisen perään) ja laitoin namuja joka toisen askelman alle. Kanervasammalmättäiden päällä menin.

Esta - Pääsi ensimmäisenä ensimmäiselle jäljelle, näytin alun mitä olin tampannut enempi (ei taida olla tarpeellista, saati edes 'sallittua' tässä jäljenmuodossa?), siinä muutamat namut enempi. Eteni hyvin jäljen toiselle namulle palaten kuitenkin haistelemaan alkutamppausta, näytin suuntaa sinne missä jo kävikin ja tonki toisen namin paikkaa pienen tovin ja sitten lähti varman oloisesti seuraamaan jäljen päällä namilta toiselle, löytäen lopulta myös lopputamppauksen missä enempi syötävää. Loistava suoritus nelikuiselle jonka kanssa nenäharjoituksia ei ole vielä tehty!

Latzi - Toisena jäljestämään toista jälkeä. Ok, siinä kun Estan pystyi ottamaan suoraan autosta _ennen lenkkiä tekemään keskittymistä vaativaa harjoitusta, Laraa ei sitten tainnut pystyäkään. Sain vietyä suht rauhassa innosta hihkuvan (sentään hiljaisen) tulevan jäljestäjän, näytin alun mistä Lara hohmaisi namit naamariinsa jättäen osan vielä maahan makoilemaan, sitten alkoi sähläys, mitäsittenmihinsitten, missämuut, mennäänjo. Rauhaa maahan ja uudelleen yritys, näytin alun ja kehoitin tsekkaamaan jäljen suuntaan, pikainen nuuhkaisu ja rynnistys kohti suuntaa x, mikä lie, stoppi pelille ja autoon jäähtymään. Juoksu ja jälki. Joo ei.

Pisama - En meinannut sprinkkuja tähän sotkea kun eivät pk-puolelle ole menossa koskaan mutta jäljen siellä ollessa ja Estan odotellessa (en muutenkaan veisi pentua jäljelle mitä on jo poukkoiltu), vaihdoin Laran Pisamaan. Pisama on mejässä startannut muutamia kertoja, siten mietinkin, miten tämmöinen namikuja vetää puoleensa. No ei kauaa nokka tuhissut, näytin alun, sanoin jälki, ja oltiinkin jo lopussa.

Esta oli koko tämän Lara - Pisama operaation puussa hihnasta kiinni ja odotti hiljaa. Välillä steppaili ja ihmetteli että hei, minun jälki? Toissapäivänä Esta oli mukana Alman näyttelyjutuissa (tuomarikollegio), kevythäkissä, ja piippasi. Lopulta kirkui kuin päätä olisi viety. Tuskanhiki meinasi nousta, äänekäs tolleri, mummonsa oli hyvin hiljainen odottelija/ työskentelijä. Aivan ihana huomata että mekastaminen taisi liittyä enempi kevythäkkiin, aika nopsaan jouduin pienen sinne jättämään.

-----

Reipas tunti juoksentelua hiekkakuopilla. Otettiin istumista, maahanmenoa (pentujen kanssa), tassua ja vapaata hengailua, kepin perässä juoksemista! Ai että lauma nautti, Serafina teki kuopan pohjalla hiekkakakkuja ja linnoja kun minä sähläsin ympäristössä ja vain katselin kaunista laumaani. Osaa ne olla niin hienoja, sieviä.

-----

Jäljen suhteen tauko (ei olla vielä aloitettukaan niin jo tauko) Latzin kanssa, antaa juoksujen ja hormonisekamelskojen mennä reilusti ohitse. Estan kanssa voi jälkeä jo pidentää, mutta edelleen askeltaa koko matkalta ja namia reilusti. Pisamaa suotta sotken tuohon mukaan koska tarkoitus on vielä kisata mejässä, Ilonalle voi huvin vuoksi joskus kokeilla, tuskin enää voivottelemaan menee mejän pariin, meidän vanhus.

Verijälkikin pitäisi vetää, että saavat pennut edes hajun tutuksi, jättää sitten hautumaan talven yli. Jossain olikin kysymys mitä itsekin mietin; pystyykö pk-jälkeä harjoittelemaan talvella? Meneekö koira sekaisin jos askeltaa jäätyneen, huurteisen maan?

Ilona ja Pisama - hämmästelivät, en tosin niiden kanssa ehtinyt kauaa kokeillakaan, paremmalla ajalla kunnolla. Ilona tarjosi tassua.

Esta - pistin lattialle Serafinan muovailuvahapaketin mukana tulleen keltaisen pahvinpalan (ehkä jotain 15cm*30cm) ja ajattelin palkkaavani kun koskettaa _jollain tassulla alustaa (Sannille opetin aikanaan kosketuskepin). Kun vähän pääsi jyvälle alkoi astumaan alustan yli, steppasi kaiken kaikkiaan niin että kulki koko ajan siinä ympärillä varoen koskemasta alustaan, innoissaan loikkasi sitten aina lentävän namin perään kun osui vahingossa. Ehkä nelikuisella vielä melko haastava treeni ja vahingossa klikkasin kun luulin näkeväni tassun alustalla tai kun Esta istui ja siinä yhteydessä tassu kosketti. Harjoitellaan, alustan kanssa voi kuitenkin sitten kehittää kaikenlaista lisähaastetta.

Latzi - Laralla on aiempaa kokemusta naksusta ja selvästi muista paremmin alkoikin tarjoamaan, lähinnä steppasi etujalkojaan (näyttelytreenissä käytetty?), helposti sai koskettua etukoivillaan alustaan ja sai klikattua useasti.

-----

Temppuiltiin myös hieman, pennut pääsi antamaan tassua. Tämäkin selvästi jotenkin tuttu Laralle, nosti etukoipeaan nopsaan ilmaan, oikein läiskäisi lopulta (uskoisin että vilkutus mm on helpohko opettaa). Esta hetken aikaa katseli kummissaan, tassua ei olla vielä harjoiteltu ja mainittakoon etten ole aiemmille koirille varmaan kenellekään tätä opettanut, Jaakko yleensä hoitanut tämän puolen, mutta pian Esta kokeili tassullaan mun namikättä - palkka, kokeili heti perään uudestaan - palkka, jne, hiffasi heti. Käskysanaa en käyttänyt vielä kummallekaan.

Itsensä ympäri pyörähtämistä, vastapäivään.

Esta - Saman tien meni namin perässä, lopulta oikein vauhdilla loikkasi pyörimään, Estahan muutenkin pyörii toisinaan itsensä ympäri, tai jahtaa vaikka häntäänsä, tekemisen puutetta hm..

Latzi - Lähes samalla vauhdilla lähti pyörimään vastapäivään namiohjauksessa kuin Estakin, selkeästi ymmärsi jujun heti ja toistikin sitä hienosti.

Ilona - Taisi olla tuttu liike, en muistanut opettaneeni mutta Ilona ensin pyörähti namiohjauksessa nopeasti ympäri, seuraavaksi käskysanan kanssa, pennuille en lisännyt käskyä tekemiseen.

Pisama - Aivan pihalla, pari kertaa meni namin perässä aivan hissuksiin, lopulta katsoi loittonevaa namia ja odotti 'toisella puolella', sprinkuilla vaan nyt menee toisiaan vähän hitaalla.

-----

Laralle näyttelyseisomista, hienosti hakee namikäden eteen asentoa ja häntäänsä heiluttaa leppoisasti.

-----

Oli tarkoitus tehdä makkarajäljet tänään pennuille mutta erinäisten aikataulutusten vuoksi suunnattiinkin koko porukka + Alma Kiikalaan lenkille, saivat hakea keppiä (Esta hienosti noutaa, tuo lähelle mutta ei aina anna rapsuttaa; Esta myös osaa etsiä oikean kepin myöhemmin metsästä (myöhemmällä tarkoittaen minuuttia paria), aina ei sitä tosin nostanut), juosta ja riekkua. Olihan tälle päivälle ollut jo pähkinää purtavaksi. Illalla pääsivät vielä Irenen (14v) oppiin; tassua, maahanmenoa (Lara taitaa tämänkin jo osata valmiiksi), kierimistä (maassa itsensä ympäri), oravaa.

Viikonlopun aikana ensimmäinen jälki! Tuntuu ainakin että olen netistä sen saloja opetellut tarpeeksi, en ihan pysty kokonaan pilaamaan suorituksia, toivottavasti ainakaan. Vieras asia on vielä.

-----

Koulutuspaikkapohdintaa. Kai se löytyy, aikanaan.